Kriisiviestintä - osa 4: Kriisiviestintä 2010-luvulla

Netin käytön yleistymisen myötä netin merkitys kriiseissä on kasvanut roimasti. Ei riitä, että tietoa saadaan passiivisesti uutisia kuuntelemalla tai katsomalla. Ihmiset hakevat itse aktiivisesti lisätietoa ja helpoimman keinon siihen tarjoaa luonnollisesti Google ja sosiaalinen media.

Aktiivista tiedonhakua

Toki tärkeimmät uutiset kriiseistä saa radiota kuuntelemalla tai tv-uutisia katselemalla. Lehdistäkin tietoa saa, mutta vähintäänkin vuorokauden viiveellä; nyky-yhteiskunnassa siis auttamattoman hitaasti.

Myös kriiseissä aktiivisen tiedonhaun määrä on lisääntynyt netinkäytön yleistymisen myötä. Jos kriisi kiinnostaa, ei keskivertokansalainen jää odottelemaan kymmenen uutisia, vaan kirjoittaa Googleen pari kuvaavaa hakusanaa.

Yritysten täytyykin huolehtia siitä, että kriisin sattuessa ajantasainen tieto löytyy sieltä, mistä sitä eniten etsitään; netistä. Tiedote yrityksen nettisivuilla tai Facebookissa on oikeastaan jo oletus.

Kaksisuuntaista kriisiviestintää

Sosiaalisen median yleistyessä myös kriisiviestinnän luonne on jokseenkin muuttunut. Keskeiseltä osaltaan kriisiviestintä on säilynyt samankaltaisena ja esimerkiksi huolellinen etukäteissuunnittelu ja harjoittelu on edelleen tärkeää. Somen myötä kriisiviestintäkin on saanut osakseen entistä enemmän kaksisuuntaisuutta – samalla myös reaaliaikaisuuden vaatimus on kiristynyt.

Ihmiset myös itse tuottavat lisätietoa nettiin; keskustelupalstoille, blogiin tai vaikkapa Facebookiin. Tästä on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia; yhtä kaikki, some vaikuttaa huomattavasti kriisiviestinnän luonteeseen.

Kun yksisuuntainen tiedotus kriisistä on vaihtunut kaksisuuntaiseen kriisiviestintään, on vaarana, että liikkeellä on runsaasti väärää tietoa. Pahimmassa tapauksessa tämä aiheuttaa huhumyllyn, joka voi aiheuttaa yritykselle negatiivista julkisuutta. Siksi kriisin keskelläkin myös sosiaalista mediaa on seurattava ja tarvittaessa katkaistava huhuilta siivet.

Lue blogin aiemmat osat:

Osa 1: Mistä kriisit syntyvät?
Osa 2: Miten kriiseihin varaudutaan?
Osa 3: Kriisissä toimimisen avainasiat

Haluatko tietää lisää? Soita meille – täältä löydät yhteystietomme.