Sähköisen markkinoinnin nykytilatutkimus
Toteutimme helmi-huhtikuussa 2014 sähköisen markkinoinnin nykytilaa kartoittavan tutkimuksen puhelinhaastatteluilla Keski-Suomen, Hämeen ja Savon alueen PK-yrityksille. Tutkimuksessa kartoitettiin sähköisen markkinoinnin merkitystä, tulevaisuudennäkymiä, erilaisten sähköisten markkinointikanavien hyödyntämistä sekä tietoisuutta julkisten rahoituskanavien käyttömahdollisuuksista.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 217 yritystä. Tutkimus toteutettiin henkilöille, jotka vastasivat yrityksen markkinoinnista. Vastaukset jakaantuivat alueittain seuraavasti.
86 % tutkimukseen vastanneista yrityksistä toimivat alueen suurimmissa kaupungeissa eli Tampereella, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. Loput kyselyyn vastanneista olivat Mikkelin, Jämsän, Keuruun ja Äänekosken PK-yrityksiä.
Sähköisen markkinoinnin merkitys
Yli puolet (58 %) vastaajista totesi sähköisen markkinoinnin olevan yritykselleen merkittävä markkinoinnin kanava. Moni vastaaja kertoi, että sähköisen markkinoinnin merkitys on viime vuosina korostunut entisestään ja esimerkiksi kivijalkaliikkeissä printtimainonnan teho on heikentynyt huomattavasti. Näille vastaajille sähköinen markkinointi on merkittävin markkinointikanava.
Reilu viidennes (22 %) vastaajista koki sähköisen markkinoinnin olevan yritykselleen kohtuullisen merkittävä markkinointikanava. Nämä vastaajat kokivat usein jonkin sähköisen markkinoinnin osa-alueen (esimerkiksi sosiaalisen median tai googlemarkkinoinnin) tärkeäksi, mutta kokonaisvaltaisen sähköisen markkinoinnin rooli ei vielä ole kovin suuri.
Viidennes (20 %) vastaajista koki sähköisen markkinoinnin merkityksen olevan yritykselleen pieni. Näille yrityksille tyypillistä oli se, että toimeksiannot tulivat muutamalta suurelta vakioasiakkaalta, jotka pitivät yrityksen kiireellisinä. Joukossa oli myös pieniä yrityksiä, joilla oli vakiintunut asiakaskunta, eikä toimintaa ollut tarkoitus kasvattaa. Nämä yritykset eivät nähneet tarvetta satsata palveluidensa markkinointiin, verkkosivut toimivat usein vain ns. käyntikorttisivustoina, joilta löytyi suppeahko yritysinfo sekä yhteystiedot.
”80 % vastaajista koki sähköisen markkinoinnin merkityksen yritykselleen suureksi tai kohtuullisen suureksi”
Jatkopanostukset sähköiseen markkinointiin
Jatkopanostuksista kysyttäessä nousi esille, että sähköisen markkinoinnin merkitys tulee jatkossa kasvamaan entisestään pk-yrityskentässä.
Lähes kaksi kolmasosaa (61 %) vastaajista kertoi satsaavansa jatkossa enemmän sähköiseen markkinointiin. Nämä vastaajat totesivat sähköisen markkinoinnin toteuttamisesta kertyneiden kokemusten olevan sen verran hyviä, että jatkossa aiheeseen panostetaan yhä enemmän. Moni vastaaja aikoi monipuolistaa sähköisen markkinoinnin toteutuskanavia tai hyvien tulosten rohkaisemina satsata enemmän jo käytössä oleviin kanaviin. Valtaosa tiedonhausta tapahtuu nykyään internetissä, minkä vastaajayritykset olivat selkeästi huomanneet. Sähköisen markkinoinnin eduksi nähtiin myös tulosten mitattavuus, markkinoinnin tehoa ei tarvitse arvailla kun tuloksia voidaan verrata suoraan panostettuun rahamäärään.
Reilu kolmannes (36 %) vastaajayrityksistä totesi sähköisen markkinoinnin panostusten pysyvän jatkossa samalla tasolla kuin nykyään. Osa näistä yrityksistä panosti jo laajasti sähköiseen markkinointiin ja totesi jatkossa mentävän samoilla panostuksilla. Jotkut vastaajat olivat löytäneet jonkin toimivan sähköisen markkinoinnin osa-alueen (esim. googlemarkkinointi tai facebook-mainonta), jota tullaan toteuttamaan jatkossa samoilla panostuksilla. Moni vastaaja totesi, että lähtökohtaisesti panostukset pysyvät samalla tasolla, mutta mikäli he huomaavat tarvetta lisäpanostuksille, niin silloin asiaa mietitään uudelleen.
Vain pieni osa (3 %) vastaajista kertoi pienentävänsä sähköisen markkinoinnin panostuksia jatkossa. Näillä vastaajilla oli huonoja kokemuksia jonkin sähköisen markkinoinnin projektin osalta, minkä vuoksi he eivät halunneet jatkossa juuri panostaa sähköiseen markkinointiin.
”97 % yrityksistä aikoo satsata sähköiseen markkinointiin jatkossa vähintään saman verran kuin tällä hetkellä”
Verkkosivujen kävijämääräseuranta
Vajaa puolet (44 %) vastaajista kertoi yrityksessään seurattavan verkkosivujen kävijämääriä vähintään kuukausittain. Näistä vastaajista karkeasti noin puolet pyrki myös hyödyntämään kävijämääräseurannan tuloksia esimerkiksi markkinoinnin kohdentamisessa tai hakusanojen määrittämisessä.
Noin viidennes (21 %) vastaajayrityksistä kertoi seuraavansa verkkosivujensa kävijämääriä satunnaisesti, eli harvemmin kuin kuukausittain. Näillä vastaajilla kävijämääräseuranta ei ollut säännöllistä tai aktiivista, verkkosivujen kävijämääriä käytiin lähinnä satunnaisesti kurkkaamassa puhtaasta mielenkiinnosta. Reilu kolmannes (35 %) vastaajista ei seurannut lainkaan verkkosivujensa kävijämääriä.
”56 % yrittäjistä ei seuraa aktiiivisesti verkkosivujensa kävijämääriä”
Sähköisen markkinoinnin kanavat
Sähköisen markkinoinnin toteutuskanavat vaihtelivat suuresti yritys- ja toimialakohtaisesti. Lähes jokaiselta vastaajayritykseltä löytyi omat verkkosivut. Varsinkin sellaiset yritykset joilla on verkkokauppa panostavat myös Facebook-mainontaan ja muuhun sosiaaliseen mediaan. Moni vastaaja päivittää Facebook-sivujaan selvästi aktiivisemmin kuin esimerkiksi verkkosivujen ajankohtaista-osiota. Tällä pyritään interaktiiviseen tiedottamiseen, jossa asiakkaalla on mahdollisuus kommentoida sekä jakaa ajankohtaisia aiheita.
Sähköiset uutiskirjeet olivat käytössä erityisesti niillä yrityksillä, joilla on kanta-asiakasrekisteri. Uutiskirjeet koettiin sekä hyvänä tiedotuskanavana että vanhojen asiakkaiden aktivoimiskeinona. Yritykset joiden verkkosivuilla oli helppokäyttöiset yhteydenottolomakkeet saivat muita enemmän yhteydenottoja verkkosivujensa kautta. Mikäli yhteydenotto- tai tarjouspyyntölomaketta tehostettiin AdWords-mainonnalla, niin sen kautta tulevien yhteydenottojen määrä nousi selvästi.
Kysyimme jokaiselta vastaajalta erikseen, että onko heidän yrityksessään käytetty tai kokeiltu Google AdWords-hakusanamainontaa. Hieman yli puolet vastaajista (53 %) totesi käyttäneensä Google AdWordsia.
Osa vastanneista oli vain kokeillut palvelua, toiset taas käyttivät sitä aktiivisesti. Vastaajilla oli pääosin positiivisia kokemuksia AdWordsista, useampi vastaaja totesi verkkosivujen kautta tulleen yhteydenottoja tasaisesti niin kauan, kun AdWords-kampanja oli käynnissä. Vastaajat olivat toteuttaneet AdWords-kampanjoita sekä itse että ulkopuolelta ostettuina palveluina.
Itse toteutettujen hakusanamainontakampanjoiden ongelmana oli usein se, ettei yrityksen sisältä löytynyt tarpeeksi tietotaitoa hakusana-analyysien sekä kampanjaan tulosten perusteella tehtävien muokkausten tekemiseksi. Tällöin kampanjan teho jäi usein heikoksi.
Vajaa puolet (47 %) vastaajista ei ollut ikinä kokeillut AdWordsia. Osa näistä vastaajista aikoi ottaa jatkossa hakusanamainonnan käyttöön, toiset taas totesivat sivujensa olevan hakukoneoptimoitu niin hyvin, ettei AdWordsille ole tarvetta. Merkittävä osa näistä vastaajayrityksistä oli niitä, joiden panostus sähköiseen markkinointiin on pieni, eikä hakusanamainontaa ole edes ajateltu.
Tietoisuus julkisten rahoituskanavien käyttömahdollisuuksista
Tutkimuksen lopuksi kysyimme vastaajien tietoisuutta julkisten rahoituskanavien käyttömahdollisuuksista markkinoinnin kehittämiseen liittyen. Valtaosa (88%) vastaajista ei ollut lainkaan tietoinen siitä, että ELY-keskuksen kautta on mahdollista saada apua myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen liittyviin projekteihin.
Reilu kymmenes (12 %) vastaajista sanoi olevansa tietoinen julkisten rahoituskanavien käyttömahdollisuuksista ja he olivat joko hakeneet tukea aiheeseen liittyen tai heille oli toteutettu julkisten rahoituskanavien kautta tuettu markkinoinnin kehitysprojekti.
Moni vastaaja kiinnostui julkisten rahoituskanavien käyttömahdollisuuksista myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen liittyen, mutta koki asian hankalaksi ja epämiellyttäväksi selvittää kiireisen yrittäjän arjen ohessa. Clients´ Finland Oy auttaa suomalaisia pk-yrityksiä julkisesti tuettujen markkinoinnin ja myynnin kehittämispalveluiden kartoittamisessa.
”88 % yrittäjistä ei ole tietoisia julkisten rahoituskanavien käyttömahdollisuuksista sähköisen markkinoinnin kehittämiseen liittyen. Oletko Sinä?”
- Pietari Sipponen
Kysely on toteutettu puhelinhaastatteluilla Hämeen, Keski-Suomen ja Savon alueen PK-yrityksille. Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulkitessa tulee ottaa huomioon, ettei kyselyn otannassa ole esim. Pääkaupunkiseudun, Lounais-Suomen tai Pohjois-Suomen yrityksiä. Sähköisen markkinoinnin nykytilatutkimukseen voivat vastata herkemmin sellaiset yrittäjät, joille aihe on lähtökohtaisesti kiinnostava. Tutkimustulosten pääpiirteet ovat kuitenkin niin selkeitä, että ne antavat validit suuntaviivat sähköisen markkinoinnin merkityksestä tutkimusalueen PK-yritysten arjessa.