Sisällöntuotanto - osa 3: Pieleen mennyt sisältö - hyvää asiaa asian vierestä

”Tosi hyvä teksti, mutta täysin aiheen vierestä”, totesi historianopettajani lukioaikana. Silloin sain hyvästä yrityksestä muistaakseni pisteen.

Markkinoinnissa ei kuitenkaan jaeta säälipisteitä. Jos puhut asioista, joista asiakkaasi eivät ole kiinnostuneita, ei tuotteesi tai palvelusi myöskään kiinnosta.

Esimerkiksi Verkon sisällöt -tutkimuksen mukaan kahdeksan kymmenestä etsii verkosta tuotetietoja ja yli puolet hakee ostomahdollisuuksia. Kun tämän pitää mielessä ja katselee suomalaisten pk-yritysten verkkosivuja, on suorastaan piinaavaa, että suurin osa kertoo etusivullaan yrityksensä historiaa ja tuotteet on piilotettu näppärästi valikon taakse.

Ystävät, vaivaamme on olemassa lääke. Se on yksinkertainen, kivuton ja johtaa positiiviseen muutoksen. Meidän pitää kysyä itseltämme miksi me teemme markkinointia?

Kysymyksen takaa päätään paljastaa tuttu heppuli, josta vihjasin kautta rantain sisältösarjan ensimmäisessä osassa: tavoite.

Tavoite kertoo tärkeimmän

Markkinoinnin tavoite – siis mitä asiakkaasi pitäisi tehdä viestisi nähtyään – kertoo myös sen, mistä sinun pitäisi asiakkaallesi puhua. Eihän ole mitään järkeä, että toinen on ostamassa sitä kuuluisaa aitaa ja sinä puhut vain seipäistä.

Markkinointia tehdään myynnin lisäämiseksi. Myynti puolestaan on prosessi, jossa asiakas ensin kiinnostuu, sitten innostuu, ottaa selvää ja lopulta ostaa. Sisällöntuottajan tehtävä on ymmärtää, missä vaiheessa ostoprosessia asiakas sisältöä kuluttaa. Sen perusteella voidaan tehdä olettamuksia siitä, mitä asiakas aiheesta jo tietää ja mikä on prosessin seuraava vaihe.

Näin rakentuu viestinnällinen sisältöketju, joka noudattaa myyntiprosessin kulkua. Yksinkertaista, eikö?

Palaamme tavallaan alkuun. Sisällöntuotannossa, kuten kaikessa markkinoinnissa, järjestys on seuraava:

1. Miksi olet tekemässä, mitä nyt oletkaan tekemässä? (Konteksti / Lähtötilanne)
2. Mitä sen pitäisi saada aikaan? (Tavoite)
3. Miten se sen tekee? (Toiminta)
4. Tee se!

Vaiheissa 1–3 tehdään raaka ajatustyö, joka on hidasta, raskasta ja puuduttavaa. Vasta neljännessä vaiheessa oikeastaan kirjoitetaan. Näin kuitenkin varmistetaan, että kun puhut asiakkaallesi, puhut asiaa.

Lue blogisarjan seuraava osa:
Osa 4: Huonon sisällön tunnusmerkkejä

Haluatko tietää lisää? Soita meille – täältä löydät yhteystietomme.