Mobiilityö

Mitä tehdä, jos tuntuu, ettei normaali "toimistolla kahdeksasta neljään" -työelämä vaan toimi omalla kohdalla? Kuka nyt töitä ylipäätään haluaisi tehdä, mutta kun kerran elämä vaatii, niin eikö työntekomallia voisi edes mahdollisuuksien rajoissa soveltaa yksilöllisesti jokaiselle sopivaksi? Entä, jos työn ulkopuolinen elämä vetää toiselle puolelle maapalloa? "En mä voi lähteä, koska mulla on täällä Suomessa työ, josta en halua luopua". Sitten kelasin, että eihän mun välttämättä tarvikaan luopua.

Olen Maija ja olen työskennellyt vuodesta 2008 graafikkona SPYM:illä. Viime vuoden puolella työaikaa kului kuitenkin enemmän toimiston, kuin myös Suomen ulkopuolella. Keväällä olin kolme kuukautta Kiinassa (Shanghaissa), kesällä reilun kuukauden Kreikassa ja loppuvuodesta vielä kolme kuukautta lisää Shanghaissa. Nytkin, tätä kirjoittaessa, sijaintina on Shanghai. Homman nimi on siis etätyö.

Tämmöisen liikkuvan työn, vai pitäisikö sanoa elämäntyylin, mahdollistaa nykyaikainen tekniikka kannettavineen ja internetteineen, sekä toisena yritys, joka uskaltaa olla kangistumatta tuttuihin ja turvallisiin kaavoihin.

Millaista etätyön tekeminen sitten ihan oikeasti on?

Etätyöskentelyssä ehdottomasti parasta on vapaus. Ajankäytön voi suunnitella hyvin pitkälti juuri niin kuin itselle sattuu sopimaan – hommien deadlinen rajoissa totta kai. Töitä voi yleensä tehdä itselle parhaiten sopivaan vuorokauden aikaan, eikä ole pakko väkisin kaivaa inspiraatiota silloin, kun sitä ei vaan löydy. Töitä voi myös tehdä eri paikoissa – vaihtelu virkistää.

Miinuksena omalta kannalta voisin sanoa, että välillä etätyö on melko yksinäistä ja tuntuu tylsältä, kun ympärillä ei vaan tapahdu mitään. Sitä kaipaa työilmapiiriä; työkavereita, juttuseuraa ja kaikenlaisia hauskoja tilanteita, jotka piristää päivää. Kotona työskennellessä menettää myös sen fiiliksen, kun pääsee töistä kotiin: "ah, vihdoinkin kotona ja loppuilta vapaata". Tämä johtaa siihen, että tulee helposti tunne, että on aina töissä. Näihin juttuihin auttaa maisemanvaihdos, eli otan sitten vaikka metron keskustaan ja menen johonkin kahvilaan tekemään töitä.

Etätyö ei kuitenkaan sovi kaikille. Etätyön tekeminen vaatii työntekijältä vastuuntuntoa, itsenäisyyttä, itsekuria ja oma-aloitteisuutta. Yrityksen ja muiden työntekijöiden näkökulmasta esim. viestintään täytyy panostaa normaalia enemmän. Viestinnän merkitys korostuu, kun ei olla saman katon alla, eikä tiettyihin kellonaikoihin ole välttämättä tavoitettavissa esim. aikaeron takia, joka täällä Shanghaissa on muuten kesäaikaan 5 ja talviaikaan 6 tuntia. Siksi yhteistyön ja -hengen täytyy pelittää, jotta etätyötä voidaan toteuttaa mahdollisimman mukavasti ja stressittömästi kaikkien osapuolten kannalta.

Vaikka tähän pisteeseen pääsy vaatikin periksiantamattomuutta, työtä, suunnittelua, opettelua ja stressiä niin minun kuin SPYM:inkin päässä, niin en voi muuta sanoa kun, että kannatti lähteä – tää on se mun juttu. :)

Terveisin,
Maija Savijärvi
Shanghai