Ensimmäinen päivä. Pakkaan tavarani ja lähden kohti Fulmoren toimistoa. Tutkintooni kuuluva viiden kuukauden harjoittelujakso on alkamassa ja tavoitteenani on kehittyä graafisen suunnittelun tehtävien parissa. Viiden kuukauden aikana on mahdollista oppia valtavasti ja mielikuvani Fulmoresta on myönteinen, mutta silti harjoitteluun lähteminen jännittää – millaiseen paikkaan olenkaan joutumassa?
Huolet huvittavat jälkikäteen, sillä saapuessani Fulmoren toimistolle huomasin heti, että ilmapiiri toimistolla on rento, eikä mitään syytä jännittämiselle ollut. Suurin positiivinen yllätys oli kuitenkin se, että pääsin jo ensimmäisenä päivänä oikeiden työtehtävien pariin. Fulmorella harjoittelijat eivät keitä kahvia (paitsi jos olet juonut viimeiset), vaan harjoittelijat ovat mukana toiminnassa samalla tavalla kuin muutkin työntekijät. Fulmorella pääsin alusta asti tekemään oikeita asiakastöitä ja osallistumaan esimerkiksi kehityspalavereihin, joissa minua kannustettiin ilmaisemaan oma mielipiteeni. Tämä kertoo siitä, että Fulmorella harjoittelijaa arvostetaan.
Fulmorella on kova taso työntekijöiden osaamisessa ja työn odotetussa laadussa. Vaikka Fulmorella vallitsee rento ilmapiiri ja yhden työpäivän aikana pääsee varmasti nauramaan, koostuu Fulmore työhönsä sitoutuneista asiantuntijoista. Siksi myös harjoittelijalta oletetaan samanlaista sitoutuneisuutta oppimiseen ja haasteiden kohtaamiseen, vaikka kaikkea ei tarvitsekaan osata. Haasteita ei kuitenkaan tarvinnut pelätä, sillä työtehtäviäni tasapainoteltiin helpompien rutiinitehtävien ja haastavampien tehtävien välillä oma osaamistasoni huomioiden. Fulmorelaiset tukivat oppimistani antamalla palautetta, sekä tarjoamalla apua ja ohjausta aina tarvittaessa, jossa näkyi se, että Fulmorella työkavereiden auttamisen ja yhdessä kehittymisen halu ulottuu myös harjoittelijoihin.
Olen oppinut Fulmorella paljon ja monipuoliset työtehtävät, onnistumisen kokemukset sekä oman työnjäljen kehittymisen näkeminen tekivät harjoittelustani mahtavan kokemuksen. Päällimmäisenä harjoittelusta jää saavutuksen tunne, vaikka lähteminen onkin haikeaa. Yksi Fulmoren ehdottomista valttikorteista on mahtava työyhteisö ja tätä voin todistaa sillä, että vaikka oma urapolkuni kutsuu uusiin seikkailuihin, jää näitä tyyppejä ehdottomasti ikävä. Kiitos Fulmore!
- Piia
