Tämä artikkeli on osa sarjaa Asiakkuusprosessi liiketoiminnan moottorina.
Tiedätte, että asiakkuusprosessissanne on parannettavaa. Merkkejä voi olla monia: kasvu on tasaantunut, aiemmin hyvin toiminut eteneminen tökkii, kannattavuus vaihtelee ilman selitystä tai johtoryhmässä käydään samoja keskusteluja kvartaalista toiseen ilman ratkaisua.
Isoin virhe on aloittaa ratkaisusta ennen kuin ongelma on selvillä. Uusi CRM ei auta, jos prosessi on sekava. Uusi myyntistrategia ei auta, jos asiakassegmentointi on väärä. Isompi markkinointibudjetti ei auta, jos arvolupaus ei resonoi. Siksi oikea aloituspaikka on rehellinen tilannekuva. Jos haluatte ymmärtää ensin kokonaisuuden merkityksen, palatkaa artikkeliin Asiakkuusprosessi on liiketoimintanne moottori.
Mitä asiakkuusprosessilta oikeasti vaaditaan? Tämä tarkoittaa kasvu-, kannattavuus- ja kassavirtatavoitteita, ei vain toimintokohtaisia aktiviteettitavoitteita. Monessa yrityksessä juuri tämä kytkentä on epäselvä.
Miten prosessi todellisuudessa toimii? Onko yrityksellänne yhtenäinen asiakkuusprosessi vai kokoelma erillisiä markkinointiviestinnän, myynnin ja asiakkuudenhoidon käytäntöjä? Usein tässä vaiheessa paljastuu merkittäviä eroja sen välillä, miten prosessin pitäisi toimia ja miten se arjessa toimii.
Miten asiakkaanne oikeasti ostaa? Mistä he hakevat tietoa, ketkä osallistuvat päätöksentekoon, mitkä asiat hidastavat ostamista ja mitkä ratkaisevat toimittajavalinnan? Tätä ymmärrystä ei rakenneta vain sisäisesti, vaan myös suoraan asiakkaita kuuntelemalla.
Mitä dataa prosessi tuottaa ja miten sitä hyödynnetään? Tyypillisiä löydöksiä ovat hajallaan oleva tieto, aktiviteettipainotteiset mittarit ja kriittisten liiketoimintatietojen, kuten asiakkuuksien kannattavuuden tai elinkaariarvon, puuttuminen.
Tukeeko nykyinen teknologiaympäristö prosessia? Onko tieto sitä tarvitsevien saatavilla tarkoituksenmukaisessa muodossa? Käytetäänkö järjestelmiä yhtenäisesti, ja onko kokonaisuudella selkeä omistaja?
Fulmore auttaa kartoittamaan asiakkuusprosessin nykytilan ja jäsentämään, miten kehitystyötä kannattaa viedä eteenpäin. Työ etenee käytännössä neljässä vaiheessa:
Lopputuloksena syntyy nykytilakuvaus, tavoitetilamallinnus ja priorisoitu kehityssuunnitelma. Tarkoitus ei ole tuottaa pöytälaatikkoon unohtuvaa raporttia, vaan käytännön työkalu muutoksen johtamiseen.
Nykytila-analyysi ei ole syyllisten etsimistä eikä osoittelua siitä, kuka on tehnyt jotain väärin. Se on yhteisen tilannekuvan rakentamista. Useimmissa yrityksissä jo tämä vaihe on itsessään erittäin arvokas.
Nykytila-analyysi ei myöskään ole harjoitus, jossa yritetään puristaa enemmän irti valmiiksi alimitoitetusta markkinointi- tai myyntibudjetista. Usein analyysi paljastaa, että asiakkuusprosessissa on laiminlyötyjä osa-alueita tai että kokonaisuutta ei ole jäsennetty lainkaan. Jos seuraava askel on rakentaa kasvua tukeva malli, jatkoksi sopii artikkeli Miten rakennat asiakkuusprosessin, joka skaalautuu kasvun mukana?.
Kun nykytila on kartoitettu kunnolla, kehitystyötä voidaan johtaa faktojen, prioriteettien ja todellisten liiketoimintavaatimusten pohjalta.
Ilman rehellistä tilannekuvaa on vaikea tietää, mikä asiakkuusprosessissa oikeasti vuotaa, mitkä pullonkaulat ovat kriittisimpiä ja mihin kehitystoimet kannattaa kohdistaa ensin.
Tyypillisesti se sisältää liiketoimintatavoitteiden, prosessin nykytilan, asiakkaan ostamisen, datan, mittariston sekä teknologian ja vastuiden tarkastelun yhtenä kokonaisuutena.
Se sopii yrityksille, joilla kasvu, kannattavuus, ennustettavuus tai toimintojen välinen yhteistyö ei toimi toivotulla tavalla ja jotka tarvitsevat selkeän lähtöpisteen kehitystyölle.
Varaa maksuton strategiakeskustelu alta. Tutustutaan, käydään läpi liiketoimintanne tavoitteita, nykytilaa ja sitä, miten voimme auttaa.